Joka Heitti Parhaan Herjan Pääsi Kuninkaaksi Houkkien

Puettiin Kultaan, Purppuraan Ja Esiteltiin Kaikille

Illan Tullen, Hämärryksen Ei Jaksanut Tuo Huvittaa

Siis Sotkettiin Luineen Nahkoineen Takaisin Maan Poveen

Poloinen



Sillä Kauppiaiden Kaupungissa Merkurius On Jumala

Ailahdellen Kauppaa Sielut Käyvimmästä Hinnasta

Ja Toiset Syövät Vanhempansa, Toiset Syövät Lapsensa

He Haruspeksin Neuvoin Syyttelevät Toisiaan



Ja Me Olemme Aina Täällä

Saman Ikuisen Taivaan Alla

Katsellen Kuollutta Kuvaamme

Iäti Kalvaasta Silmästä Yön



Tahdotko Kuulla Ensin Hyvät Vai Huonot Uutiset



Käärmeistä Palmikot, Pronssia Kädet

Silmät Niin Täynnä Kauhua, Pahaa

Ett' Jokainen Joka Sen Katseen Kohtaa Muuttuu Pian

Omaksi Kuvakseen

Muinoin Neuvo Annettiin: Ellei Viisas Jaksa Mitään

Tyhmän, Ahneen Hillinnäksi Ei Viisas Oo, Saa Lähteä